Helsinki lämpenee edelleen fossiilienergialla – nyt tarvitaan nopea siirtymä uusiutuviin

Helsingin päästöistä suurin osa tulee lämmityksestä. Yli 90 prosenttia kaupungin rakennuksista käyttää kaukolämpöä, josta noin 90 prosenttia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, pääasiassa kivihiilellä ja maakaasulla. Kaukolämmön tuottaa Helen, Helsingin kaupungin omistama energiayhtiö.

On selvää, että kaupungin on tehtävä täyskäännös tapaan, jolla helsinkiläisten kodit lämpiävät.

Kivihiilestä on luovuttava nopeasti. Helen on luvannut lopettaa hiilenpolton Hanasaaren voimalassa 2024 mennessä ja Salmisaaren voimalassa 2029 mennessä, jolloin kansallinen kivihiilikielto tulee voimaan. Nykyistä aikataulua on kiristettävä: kivihiilen polton pitää loppua vuoteen 2025 mennessä koko Helsingissä.

Helsingin pitää valmistautua luopumaan myös öljystä ja maakaasusta. Länsi-Siperiasta tuotavan maakaasun osuus on nyt noin kolmannes Helenin energiantuotannosta. Maakaasulla on pienemmät hiilidioksidipäästöt kuin kivihiilellä, mutta tuotantoketjussa syntyy paljon metaanipäästöjä, jotka lämmittävät ilmastoa erittäin voimakkaasti lyhyellä aikavälillä.

Fossiilienergiaa ei saa korvata biomassan polttamisella. Helen käyttää puupellettejä Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloissa yhdessä kivihiilen kanssa ja rakentaa Vuosaareen biolämpölaitosta, jolla aiotaan paikata kivihiilen alasajon jättämää energiantarvetta. Biomassan polttaminen on kuitenkin kestämätöntä ilmaston, luonnon monimuotoisuuden ja metsien hiilinielujen kannalta. 

Helsingin pitää investoida voimakkaasti uusiutuvaan energiantuotantoon, jonka avulla päästään irti fossiilienergiasta ja biomassan polttamisesta. Lämmöntuotannossa voidaan panostaa esimerkiksi hukkalämmön hyödyntämiseen, geotermiseen energiaan ja lämpöpumppuihin. Päästöttömiä ratkaisuja riittää, nyt ne on otettava nopeasti käyttöön!

Lisäksi on kaupungin on panostettava energiatehokkuuteen. Rakennusten energiatehokkuutta parantamalla on mahdollista pudottaa Helsingin lämmönkulutusta melkein 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Kaupungin pitää edistää energiatehokkuutta parantavia peruskorjauksia kaupungin omissa ja yksityisesti omistetuissa rakennuksissa. Helsinki on jo ottanut askeleita oikeaan suuntaan, mutta merkittävä päästöjen leikkaaminen edellyttää todellista panostusta energiatehokkuutteen: WWF:n mukaan 40 000 kerrostaloasuntoa pitää peruskorjata nopeutetusti vuoteen 2030 mennessä, jotta lämmönkulutus saadaan puolitettua vuoteen 2050 mennessä. 

Tulevalla kaudella Helsingin kaupunginvaltuuston tulee laajentaa ja nopeuttaa toimia energiatehokkuuden parantamiseksi sekä julkaista aikataulutettu suunnitelma lämmönkulutuksen leikkaamisesta. 

Lisäksi kaupunginvaltuuston on laadittava suunnitelma, miten ja milloin kaupunki luopuu kaikesta fossiilienergiasta ja biomassan polttamisesta. Suunnitelman tulee olla Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukainen ja oikeudenmukainen, jotta asukkaiden lämmityskustannukset eivät nouse kohtuuttomasti ja heikoimmassa asemassa olevat helsinkiläiset eivät joudu energiasiirtymän maksajiksi.

Päätös luopua kivihiilestä oli tärkeä ensimmäinen askel kohti hiilineutraalia Helsinkiä, mutta nyt tarvitaan vielä kovempia ponnisteluja, jotta fossiilisista päästään eroon ja päästöt saadaan alas. Vain kunnianhimoisilla, laajoilla ja aidosti vastuullisilla energiauudistuksilla Helsinki voi leikata päästöjä tarpeeksi nopeasti.